Arosuohaukan pesintä

Arosuohaukan pesintä

Arosuohaukka (Circus macrourus) on pikkuhiljaa kotiutumassa Suomen pesimälajistoon. Viime vuosina tämän kaakkoisen lajin havaintomäärät ovat lisääntyneet reippaasti etenkin täällä Perämeren rannikkoalueella, reviirejä on löytynyt useita ja pesintöjäkin on todettu jo muutamia. Nähtäväksi jää vakiintuuko laji pesimälajistoomme vai onko tämä tällä hetkellä kokemamme levittäytyminen vain väliaikaista.

Me löysimme kesällä töiden ohessa arosuohaukkareviirin Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen (KPLY) toimialueelta. Reviirillä havaittiin aluksi varoitteleva pariskunta sekä saaliinvaihtoja, joten pesintä oli ilmeinen. Pesä käytiin etsimässä kesäkuun lopulla ja kolme poikasta rengastettiin heinäkuun alussa. Rengastuksen aikana emot pysyivät selvästi kauempana varoittelemassa, ja naaras katosi samantien kun koiras saapui varoittelemaan rengastajien ylle. Poikaset olivat rengastushetkellä hyvässä kunnossa, ja saaneet ilmeisen hyvin ruokaa, koska pesällä havaittiin saaliina mm. metsäviklon ja riekon poikanen sekä määrittämättä jäänyt rastaan poikanen. Myöhemmin kesällä poikue havaittiin myös lennossa. Pesä sijaitsi voimakkaasti käsitellyllä talousmetsäalueella, aikoja sitten ojitetun suon reunarääseikössä, missä kasvoi noin 5-8 metristä mäntyä. Pesä oli melko hyvin piilossa ojan reunamättäällä, saraturppaiden välissä ja pienen koivun alla.

Kyseessä oli KPLY:n ensimmäinen varmistettu arosuohaukan pesintä. Varmistettuja pesintöjä lienee koko Suomesta tiedossa noin kymmenen kautta aikain. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen (PPLY) alueella laji on pesinyt onnistuneesti samalla reviirillä jo kolme vuotta, minkä lisäksi PPLY:n alueella varmistettiin tänä vuonna myös toinen pesintä. Reviirejä on tiedossa sekä PPLY:n että KPLY:n toimialueella useampiakin, mutta niiltä pesää ei ole etsitty tai sitä ei ole etsinnöistä huolimatta löydetty.

Kuinkahan paljon näitä oikeasti pesii Suomessa jo tälläkin hetkellä, koska tuon löytämämme pesinnän kaltaista elinympäristöä tässä maassa riittää todella runsaasti eikä niissä juurikaan retkeillä kesällä. Lisäksi jos pesän lähistölle ei satu sopivaan aikaan, voi koko reviirin olemassaolo jäädä todentamatta: itsekin kävelin tämän pesän vierestä useampaan otteeseen tietäen sen olemassaolosta, mutta havaitsematta lainkaan emolintuja. Kerran odotin pesän lähistöllä reilusti toista tuntia ennen kuin naaraslintu tuli paikalle. Lisäksi lintuja ei liene havaitun reviirin ympäristössä muuallakaan, vaikka alueella kuitenkin liikkuu jonkun verran lintuharrastajia.

Katsokaahan tarkkaan arosuohaukkojen koipia, koska tänä vuonna rengastetut poikueet ja emot ovat saaneet lukurenkaat jalkoihinsa!