Lintujen kevätmuutto on sykähdyttävä tapahtuma! Jokakeväinen ilmiö on lintuharrastajalle ja -kuvaajalle vuoden kiireisintä aikaa, jolloin maastossa on pyrittävä olemaan mahdollisimman paljon. Varsinkin suurempien lintujen, kuten esimerkiksi hanhien, joutsenten sekä petolintujen ja kahlaajien muutto on kevään parhainta antia. Ohessa muutama muuttokuva tältä keväältä Raahesta.
Odotettu Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen (PPLY) jäsenlehti Aureola ilmestyi jälleen! Lokakuussa sain päätökseen lehden taittourakan ja pian painosta putkahti tuhti 177 sivuinen teos PPLY:n linnustosta. Lehti sisältää 21 laadukasta juttua: mm. lajitutkimuksia ja yhteenvetoja, alueen lintuvuosikatsauksen 2003, alueelle uusien lintulajien esittelyjä, Muhoksen lintuharrastajien esittelyn, katsauksen entisajan lintuharrastukseen sekä muistokirjoituksia PPLY:n merkittävistä lintuharrastajista. Lisäksi vuosikirjassa kerrotaan ajankohtaista yhdistysasiaa ja julkaistaan yhdistyksen uudet säännöt. Minun tehtäviini lehden teossa kuului jälleen julkaisun ulkoasun suunnittelu sekä taitto. Juttujen kuvituksesta ja kirjoituksesta vastasivat pääosin yhdistyksen jäsenet. Kansikuvan piirsi jälleen Jari Kostet. Minä osallistuin myös vuosikirjan kuvittamiseen. Tämä oli kolmas taittamani Aureola. Aiemmin olen taittanut mm. Aureola 2004:sen. Tällä ...
Minä pidin elokuun aikana ihka ensimmäisen valokuvanäyttelyni. Näyttely oli Oulun kaupungin UBI-katugalleriassa eli kuvia pystyi katsomaan Oulun keskustassa sijaitsevilta UBI-näytöiltä. Näyttely ei siis ollut mitenkään perinteisessä muodossa seinillä roikkuva vaan se oli rakennettu html-pohjalle suurilta television tyylisiltä kosketusnäytöiltä näytöiltä katseltavaksi. Näyttelyn nimi oli "Lumoava saaristo - vuosi Krunnien saaristossa" eli kokosin näyttelyn reilun parin viime vuoden aikana Perämeren ulkosaaristossa ottamistani kuvista. Olen liikkunut tuolla alueella toukokuun alun talvisista keleistä aina lokakuun alkupäiville saakka, jolloin syksy on jo ollut todella pitkällä. Koitin siis koota näyttelyn vuodenkiertoa myötäillen ja siten, että se sisältäisi saariston tunnusomaista lajistoa ja vuodenaikoihin olennaisesti kuuluvia elementtejä. Kuvamateriaalia olikin ...
Olen tehnyt tänä kesänä pesimälinnustoselvitystä Raahen Aittalahdella ja Someronlahdella Raahen kaupungin ja Raahen sataman toimeksiannosta. Aittalahdella seurataan kunnostuksen vaikutuksia lahden linnustoon ja Someronlahdella pesimälinnusto kartoitetaan, koska lahti jää laajenevien satamatoimintojen alle. Aittalahti on Perämerelle ominainen maankohoamisen takia merestä kuroutunut rehevä sisäjärvi. Lahden itä- ja eteläreunoilla kasvaa vanhaa kuusimetsää. Pohjois- ja länsireunat ovat matalia, kosteita rantaniittyjä ja lepikoita. Lahden lounaispäässä on ruovikkoa ja länsirannalla maisemoitu maankaatopaikka. Someronlahti on kapea merenlahti, joka on yhteydessä Aittalahteen ojan kautta. Someronlahden rannat ovat pääosin rakennettuja ja vain lahden pohjoisranta on enää luonnontilainen. Satamakankaan Ansaranta on Aittalahdesta patoamalla erotettu pieni lahukka, jota ympäröi erinäiset teollisuusalueet. Aittalahden pesivä vesilintutiheys ...
Kävimme toisen kerran pesimälinnustokartoituksissa Iin Ulkokrunnissa Wpd Finlandin ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen toimeksiannosta kesäkuun alussa (7.-10.6.2010). Ensimmäisen reissunhan teimme paikalle jo toukokuun loppupuolella. Tällä kertaa rantautuminen meinasi tuottaa heti alkuun pieniä ongelmia, koska saaren ulkopuolelle poijuun jätetty pikkuvene oli myrskyn jäljiltä nurinpäin. Saimme sen onneksi käännettyä oikeinpäin ja airotkin olivat kuin ihmeen kaupalla pysyneet veneessä. Seuraavana päivänä keräilimmekin sitten saaren rannoilta muuta veneessä ollutta tavaraa... Tällä kertaa havainnot jäivät aika vaisuiksi, mutta silti tälläkin kertaa sain kartutettua omaa Krunnipinnalistaani. Nyt uutena lajina listalle kirjattiin kultarinta, joka lauloi aktiivisesti aseman länsipuolella nummen reunan rantalehdossa. Muita parempia haviksia olivat mm. riskilät ja arktiset kahlaajat ...
Wpd Finland suunnittelee rakentavansa suurenluokan merituulipuiston Suurhiekan matalikolle Ulkokrunnin länsipuolelle, Iin merialueelle. Tuulivoimapuiston tuulimittauksia varten Ulkokrunnin Pihlajakariin on sijoitettu peräkärryllinen Sodar-mittalaitteistoa, joka mittaa tuulennopeuksia luotaamalla ja päästää samalla voimakasta piippaavaa ääntä. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys on saanut tehtäväkseen selvittää mittalaitteiston vaikutuksia alueen pesimälinnustoon, ja tämän puitteissa minulla oli mahdollisuus työskennellä Ulkokrunnissa 18.-22.5. linnustoselvityshommissa. Kaakkoinen lämpöaalto oli saanut saaren jo vihertämään ja puissa oli kohtalaisen kokoiset lehdet, mikä on huomattavan aikaista viimevuosiin verrattuna. Myös sääskiarmeijan etujoukot kuoriutuivat viikon aikana. Helteinen ja selkeä sää ei ole paras sää lintusaarilla, ja siksi viiden päivän aikana havaitsimme saaressa kaikkiaan vain 116 lintulajia. Lintuhavainnoista voisi lyhyesti mainita ...
Kevään aikana olen kuvannut melko ahkerasti viime vuosiin verrattuna. Tämän on mahdollistanut työt lintuhommissa, missä kamera on aina ns. hollilla. Ahkerasta kuvaamisesta hyötyy myös useammilla hyvillä lajikuvilla. Tähän alle olen koonnut pienen näytteen lentävistä linnuista.
