Kävin toukokuun puolivälissä toisen reissuni Puolangan Hepokönkäällä. Ensimmäisestä käynnistä putouksella olikin vierähtänyt jo kolme vuotta. Putous onkin sen jälkeen ollut mielessä, että sinne pitäisi päästä toisella kertaa ja paremmalla ajalla kuvailemaan. Nyt putouksella vierähti useampi tunti, ja koitin hakea paljon kuvattuun aiheeseen vähän erilaistakin näkökulmaa. Ilmeisesti touhuni olivat sen verran mielenkiintoisia, että virtavästäräkkikin kävi tarkistamassa touhujeni asianmukaisuuden.