Tulevan kuntaliitoksen myötä Oulun kaupungin väkiluku ylittää 180 000 asukasta. Lähikunnat mukaan lukien seudulla asuu neljännesmiljoona ihmistä. Nykyisin Oulun keskustasta linnuntietä mitattuna 100 kilometrin säteellä on kaksi kansallispuistoa, jotka ovat maapinta-alaltaan Suomen pienimpiä. Jäkäläisten männiköiden Rokua on erityisen kulumisherkkä eikä sen luonto kestä suuria kävijämääriä. Ulkomerellä sijaitseva Perämeren kansallispuisto on merenkulkutaitoa vaativan venematkan takana. Teitä ja venereittejä pitkin molemmille alueille on Oulusta matkaa yli 100 km. Lähin tavalliselle retkeilijälle soveltuva kansallispuisto on Syötteen kansallispuisto, jonne on Oulusta 140 kilometrin automatka.
Oululaiset luontojärjestöt tekivät vuonna 2004 aloitteen Oulun kaupungin omistaman virkistysalueena tunnetun Sanginjoen ulkometsän perustamiseksi kansallispuistoksi. Alueen länsireuna on kaupungin keskustasta 10 kilometrin etäisyydellä ja teitä pitkinkin matkaa kertyy vain 15 km. Kaukaisimpaan kolkkaankin on keskustasta alle 30 km:n matka. Kyseessä olisi siis todellinen lähikansallispuisto, joka on mukavan polkupyörämatkan päässä suomalaisen suurkaupungin sydämestä!
Luonnon arvoja kuin etelän kansallispuistoissa
Sanginjoen ulkometsä vetää vertoja Etelä-Suomen nykyisille ja suunnitelluille kansallispuistoille. Kooltaan ja vanhan metsä pinta-alaltaan alue on keskimääräisen eteläsuomalaisen kansallispuiston kaltainen. Metsien uhanalaisia on alueella säilynyt jopa enemmän kuin useimmissa Etelä-Suomen kansallispuistoissa.
Ulkometsän lähellä olevat jo suojellut Pilpasuon ja Harakkalammen suoalueet sekä valtion omistama suojelematon Haukkasuo monipuolistavat ehdotetun kansallispuiston luontoa. Metsien ja soiden pesimälinnustonsa vuoksi alueen kuuluisi olla kansainvälisesti arvokkaiksi todettujen lintualueiden joukossa.
Luontomatkailun vetonaula
Oulun seutu tunnetaan maailmalla monien mielenkiintoisten lintulajien esiintymisalueena. Merenrannikon lintuvedet houkuttelevat vuosittain koti- ja ulkomaisia lintuharrastajia Oulun ympäristöön. Useimpia heistä kiinnostavat myös metsien linnut kuten tikat ja pöllöt, joita löytyy pienellä vaivalla Sanginjoen ehdotetusta kansallispuistosta. Lintu- ja muuhun luontomatkailuun erikoistuneet yritykset ovat jo pitkään hyödyntäneet toiminnassaan Oulun seudun parhaita lintupaikkoja – Sanginjoen alue mukaan lukien.
Luontomatkailu ei tarvitse mitään erityisjärjestelyitä. Opastetuille ryhmille riittää hyvässä kunnossa oleva polkuverkosto muutamien levähdyspaikkojen kera. Sanginjoen alueella on jo valmiina hyvä polusto, jonka varsilta löytyy tasokkaita ja huollettuja nuotiopaikkoja laavuineen. Niiden kunnosta on joka tapauksessa huolehdittava, joten kansallispuistosta ei juurikaan aiheutuisi lisäkustannuksia.
Kaupungin ja valtion omistama kansallispuisto
Luonnonsuojelulain mukaan kansallispuiston minimipinta-ala on 1000 ha ja se voidaan perustaa valtion omistamalle alueelle. Kansallispuistoa voidaan laajentaa kunnan tai muun yhteisön, esim. seurakunnan alueelle. Sanginjoelle ehdotetun kansallispuiston pinta-ala on noin 3000 ha, josta valtion aluetta on noin 200 ha. Suurimman osan alueesta omistaa Oulun kaupunki. Pilpasuolla on lisäksi jo suojeltua seurakunnan omistamaa aluetta. Kansallispuisto voidaan siten perustaa Sanginjoelle maanomistuksen millään tavalla muuttumatta.
Hakkuut uhkaavat
Sanginjoen ulkometsä on ollut Oulun kaupungin vapaaehtoisesti asettamassa hakkuukiellossa suojelualoitteen jättämisestä lähtien. Kuusi vuotta kestänyt toimenpidekielto on kuitenkin päättynyt alkuvuodesta 2011. Metsätaloustoimet ovat alkamassa alueella uudestaan ilmeisen pian. Suojeluesityksessä ehdotettiin varsinaisista metsätaloustoimista luopumista ja tulevien hakkuiden suunnittelua siten, että niiden avulla pyrittäisiin ennallistamaan metsäluontoa ja nopeuttamaan luonnontilan palautumista alueen sellaisissa osissa, joissa metsän luonnontila on eniten muuttunut.
Oulun kaupunki ei ole huomioinut ennallistamistavoitteita tulevissa hakkuusuunnitelmissaan, vaan hakkuut on tarkoitus toteuttaa normaalina talousmetsän käsittelynä. Luonnontilaltaan muuttuneisiin nuoriin metsiköihinkin kohdistuessaan metsätaloustoimet muuttavat puulajien suhteita ja yksipuolistavat metsän rakennetta. Toimet vähentävät merkittävästi mahdollisuuksia perustaa alueelle alkuperäisen suojeluesityksen mukaisesti kansallispuisto noin vuonna 2020. Sanginjoen ulkometsän suunnitellut hakkuutulot ovat noin 60 000 euroa vuodessa.
Sanginjoesta Pohjolan Sipoonkorpi
Pääkaupunkiseudulle ollaan perustamassa maamme 36. kansallispuistoa Sipoonkorpeen. Asiasta vallitsee laaja poliittinen yhteisymmärrys. Oulu Pohjois-Suomen metropolina ansaitsee oman ”Pohjolan Sipoonkorpensa”, jonka kansallispuistoksi perustaminen vuonna 2020 tulisi myös olla laajan yhteistyön tulos.
TEKSTIN LÄHDE http://sanginjoki.wordpress.com/.
Käyppä tutustumassa sivuilla Sanginjoen ajankohtaisiin tapahtumiin!
Alla olevista kuvistani voi jokainen ihan itse päätellä, millaiset luontoarvot Sanginjoella on ja olisiko alueesta kansallispuistoksi!