Toppilansalmen suistoalue on tärkeä osa koko Oulun ja lähialueiden kaupan ja merenkulun sekä vaurastumisen ja teollistumisen historiaa. Toppilansalmen satamasta purjehdittiin pitkin maailman meriä 1700-luvulta lähtien. Oululaiset kauppalaivat veivät ja toivat kansainvälisyyttä, kulttuuria ja uusia tuulia sekä Ouluun että laajemminkin koko Pohjois-Pohjanmaan ja pohjoisen Suomen alueelle. Salmen pohjoisrannalle sijoittui tervan säilytys-, lajittelu- ja merkitsemispaikka. Vuonna 1783 perustettuun Tervahoviin varastoitiin suuri osa maakunnasta tulevasta tervasta, mistä se lastattiin purjelaivoihin kuljetettavaksi maailman merille. Krimin sodan aikana aikana vuonna 1854 englantilaiset joukko-osastot polttivat lähes kaikki rakennukset salmen rannoilla. Tervahovi paloi myös vuonna 1901 eikä tervakauppa sen jälkeen enää noussut 1800-luvun kukoistukseen.
Toppilansalmen rannalle keskittyi 1800-luvulla useita teollisuuslaitoksia mm. J.W. Snellmanin vuonna 1878 perustama höyrysaha, ja 1900-luvun alussa useiden keskusliikkeiden varastorakennuksia. 1800-luvun lopulla vaurastuneet porvarissuvut rakennuttivat Toppilansalmen alueelle ja Hietasaareen kesähuviloita, minkä seurauksena syntyi oululainen huvilakulttuuri. Alueelle rakennetuista paristakymmenestä huvilasta on enää muutama jäljellä. Toppilassa sijaitsi 1800-luvun lopulla kaupungin tärkein satama, minne tuli myös rautatie, joka sekin on nykyisin purettu. Toppilan satama ja teollisuusalue kuuluvat Museoviraston arvottamiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY).
Laajemmin Toppilan alueella on toiminut aikanaan MYÖS mm. Toppila Oy:n sellutehdas, Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Ab:n panimo, SOK:n Oulun mylly (Kultaleima) ja Toppilan Höyrymylly (Vaasan höyrymylly Oy) sekä Raision rehutehdas. Nykyisin suurin osa näistä aikojen takaisista teollisuusrakennuksista on purettu ja alueelle aletaan rakentaa kovaa vauhtia laajaa asuntoaluetta. Alueella toimii kuitenkin edelleen Oulun energian Toppilan lämpövoimalaitos.
Oulun kaupunki on kaavoittanut koko satama-alueen asuinalueeksi, ja suunnitelmien mukaan Toppilansalmeksi nimettylle asuinalueelle rakennetaan noin 2 500 asuntoa noin 5 000 asukkaalle. Suunnitelmien mukaan alueelle valmistuu vuonna 2015 16-kerroksinen Satamarannan torni, joka on valmistuessaan yli 50-metrinen tornitalo ja Oulun korkein asuinrakennus. Vanhoista rakennuksista alueelle jäänee ainoastaan vanha Vaasan höyrymylly Oy:n punatiilinen rakennus, jota suunnitellaan uusiokäyttöön. Myös SOK:n Oulun myllyn vanhoihin viljasiiloihin suunniteltiin alunperin kunnianhimoista hanketta, missä siiloihin olisi rakennettu kalliita loft-asuntoja – mutta kävikin toisin ja siilot räjäytettiin tänään, koska ne olivat vaarassa sortua. Alueen historiasta kielii vielä työmaiden ja kaivuiden seasta löyhähtävä tiukka tervan tuoksu.
Kävin tänään – pitkän suunnittelun jälkeen – kuvailemassa Toppilan satamassa alueen vanhaa teollisuusperintöä. Todella paljon aluetta oli jo tuhottu ja työmaa-alueeena aidattu. Harmittavasti en ehtinyt kuvaamaan SOK:n vanhojen viljasiilojen räjäytystä, koska en asiasta tiennyt ajoissa, mutta jälkiä pääsin kuitenkin ikuistamaan. Alueella riittäisi kyllä todella paljon kuvaamista edelleen!
Kotisivujen kuvagallerista löytyy muutama kuva Toppilan satamasta vanhassa ulkoasussaan. Pitäisi vissiin katsella myös muita kuvia tuonne, kun kerran taas ollaan vanhaa hävittämässä…
Kalevan juttu siilojen räjäyttämisestä.
