Vuosi 2012 alkaa olla takanapäin ja on taas aika luoda katsaus menneeseen kuvaus- ja lintuvuoteen. Vuosihan alkoi komeasti kolmiviikkoisella Koillis- ja Keski-Intian kierroksellamme. Intian hienoista maisemista, linnuista ja eläimistä sekä yleisestä elämänmenosta olikin hyvä ammentaa muistoja ja kokemuksia koko vuodelle, ja riittäähän niitä toki vielä pitkälle tulevaisuuteenkin. Loppuvuonna tekemäni reissun kuvakirja myös edesauttaa tätä tavoitetta.
Kevät, kesä ja syksy olivatkin sitten kiireisiä ja työntäyteisiä. Onneksi työ luonnossa edesautaa myös kuvausharrastusta – eihän sitä aikaa muuten hirveästi olisikaan. Maastotyöt veivätkin minua tänä vuonna useille eri paikoille Kauhavan ja Kemijärven sekä Oulun alueen ja Kuhmon välillä. Useimmiten kuljin maastossa lintujen, lepakoiden ja liito-oravien sekä kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointien merkeissä. Maastopäiviä vuoden aikana kertyi hulppeasti – varmaan ainakin nelisen kuukautta.
Heinäkuussa sain pidettyä myös vähän kesälomia pois, jonka aikana ehdimme käydä Saariselällä maastopyöräilemässä ja retkeilemässä. Saariselän reissulla sain myös kuvattua keräkurmitsat ja kiirunat sekä kuvapinnaksi virtavästäräkin. Syyslomalla vierailimme pidennetyllä viikonloppureissulla myös Tallinnassa.
Lintuharrastuksen puolelta vuosi oli pohjanoteeraus. Toki jotain kohokohtia sinnekin mahtui, mutta vuosi jää historiaan ensimmäisenä ja toivottavasti viimeisenä vuotena, jolloin en saanut ainoatakaan uutta elistä tai PPLY-pinnaa! Bongattavia lajejakaan ei juuri ollut lähistöllä, tai sitten en vain päässyt lähtemään niitä katsomaan. Kyllähän vuoden ajalle mahtui koviakin lajeja, kuten bongattu Ylivieskan mustakaula-uikku, sekä spondet sitruunavästäräkit ja kiljukotka, mutta nehän oli havaittu jo aiemminkin. Vuoden 2010 kahdeksan arosuohaukkahavaintoa vaihtui tänä vuonna vain neljään havaintoon. Erityisesti tuo kiljukotka jäi mieleen, koska kyseessä oli virolainen satellittilähettimellä varustettu julkkiskotka Tõnn, joka on jo vuosia seikkaillut Suomessa, mutta nähty todistettavasti niin harvoin. Nyt Tõnn meni antenni viuhuen aika läheltä tuttua petomuuttoreittiä pitkin Iin rannikolla. Lintuvuoteen mahtui myös muutamia hyviä muuttoja ja suurempia lintumääriä, mutta yleisvaikutelma jäi kuitenkin vaisuksi. Vuoden ainoa itselleni uusi laji oli Oulussa bongaamani kiinanriisihaikara, jonka harvinaisuushavaintoja tarkastava BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyi (Suomen 2. havainto), mutta lintu määriteltiin varmaan ihan oikeutetusti häkkikarkulaiseksi (E-kategoria). Tästä pohjakosketuksestahan ei siis voi muuta kuin parantaa ensi vuonna!
Syyspuolen kohokohtia olivat ennätysmäisen runsaana valtaneet taviokuurnat, joita sai hienosti kuvata loppusyksyllä ja alkutalvella yhdessä tilhien kanssa. Loppuvuoden kiireisiin kuului myös PPLY:n Aureola -vuosikirjan taittaminen, joita ilmestyikin tänä vuonna peräti kaksi kappaletta.
Haastetta vuoden 2013 kuvauksiin tuo kuvauskaluston täydellinen uusiminen: merkki pysyi samana, mutta sekä kamera että kaikki putket menivät uusiksi. Parempaa kuvanlaatua pitäisi siis ainakin olla tiedossa. Uudella kalustolla otettuja kuvia tullaan näkemään myös ensi vuonna täällä blogissa, joten pysykäähän kuulolla :-)
Alla pieni ja valikoitu näyte vuoden 2012 kuvasaaliista.
