Menestystä Vuoden luontokuvat 2018 -kisassa

posted in: kuvablogi, uutiset | 0

Vuoden luontokuvat 2018 -kisa oli osaltani menestyksekkäin kuvakisa, mihin olen osallistunut. Tähän mennessä. Toki kisoja ja osallistumiskertojakin on aika vähän, koska kisakuvan ottaminen ei kuitenkaan ole kuvausharrastukseni tavoite. Toki hyvän ja kisoihin kelpaavan kuvan saaminen aina lämmittää mieltä.

Vuoden 2018 kisaan osallistui yhteensä vajaa 900 kuvaajaa ja noin 14000 valokuvaa. Näistä semifinaaliin saakka pääsi 469 kuvaajaa ja 1325 kuvaajaa eli alle 10% kaikista kuvista ja reilu puolet kuvaajista. Minun kuvistani semifinaaliin asti pääsi viisi kuvaa, joista kahdesta (”Keväisessä metsässä” ja ”Aamulento”) pyydettiin originaalit nähtäväksi. Näistä jälkimmäinen siis karsiutui viime metreillä, mutta kuvani ”Keväisessä metsässä” sen sijaan palkittiin kunniamaininnalla ”Teoksia luonnosta” -sarjassa! Mahtavaa! Ensimmäinen palkinnoille yltänyt kuvani koskaan Vuoden luontokuvat -kisassa. Nyt oltiin siis jo neljänkymmenen parhaan kuvan joukossa, joka on huikea saavutus.

Kunniamaininnan saanut kuvani on otettu Hailuodossa keväällä 2016. Kuvani saatesanat olivat: ”Komea kevätpäivä hailuotolaisessa männikössä sai kokeilemaan luovaa kuvaamista. Lumisten dyynien muodot sekä kovan päivävalon varjot männikössä loivat jo ennestään graafisia muotoja maisemaan, mutta 0,8 sekunnin valotusajalla ja hallitusti kameraa heilauttamalla maisema sai vielä lisää mielenkiintoa”. Tuomariston kommentit kuvasta ”Kameran heilautuksen tuloksena syntynyt mäntymetsän kuva sisältää runsaasti valojen ja varjojen rytmillistä leikkiä. Se onkin tämän kuvan kantava voima. Kuvaan on saatu mielenkiintoinen vaikutelma, ikään kuin puut olisivat osin veden alla. Mäntyjen ja hangen ristikkäin menevät linjat luovat jännitettä. Valot puiden rungoilla antavat väriä. Kutkuttava yhdistelmä. Aivan kuin valon korostamiin hangen harjanteisiin olisi sekoitettu ripaus pystypannattuja puunrunkoja. Lopputuloksena on kahden toisiinsa nähden kohtisuoran liikkeen illuusio, missä vesi tai usva soljuu kiinteiden runkojen seassa muodostaen tiheän läpitunkemattoman ruudukon. Erittäin maalauksellinen teos, jossa on tummien etualan ja haaleampien taakse jäävien runkojen sävyerojen ansiosta myös mukava ripaus syvyyttä” (Vuoden luontokuvat 2018 -kirja, Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry.).

Alla Vuoden luontokuvat 2018 -kisassa menestyneet kuvani. Kuva ”Peurakaarat” julkaistiin lisäksi Vuoden luontokuvat 2018 -kirjassa edustamassa palkitsemattomien kuvien parhaimmistoa.