Sinipyrstö (Tarsiger cyanurus) on yksi Suomen hienommista pesimälinnuista, ja laji valitsee yleensä pesimäympäristökseenkin maamme hienoimpia vanhoja kuusimetsiä. Sinipyrstö asustaa etupäässä itäisen Suomen komeimpia rinnemetsiä, mutta lajin yleistyessä sitä on tavattu myös lännempänä sekä hivenen huonomman näköisissäkin elinympäristöissä. Pääasiassa Tarsigeri laulaa kuitenkin edelleen vanhoissa kuusikoissa, ja kanta on vahvimmillaan Kainuun vaarajaksolla. Laulavia koiraita on tavattu maassamme viime vuosina jo useampia satoja, ja pesimäkantakin arvioidaan jo tuhansissa linnuissa. Mystiikkaa tämän hienon lajin ympärillä silti vieläkin riittää.
Minä kävin töiden puolesta tekemässä pesimälinnustolaskentoja toukokuussa ja kesäkuun alussa Hyrynsalmen Lumivaaran itä- ja koillisrinteillä, missä tapasin näitä hienoja lintuja useampia. Yllätys sen sijaan oli se, että jo toukokuun alkupuolen käynnilläni (13.5.2013) tapasin vaaran pohjoisosassa kolme sinipyrsöä, joista yksi lintu antautui hienosti kuvattavaksikin. Hienossa vanhassa kuusikossa laulava sinipyrstö oli aika eksoottinen kokemus, vielä osin lumisessa ympäristössä. Kesäkuun alun reissullani tapasin vaaran alueelta kuusi laulavaa sinipyrstöä, vaikka aamu olikin lintujen osalta varsin hiljainen ja linnut lopettivat laulunsa varsin aikaisin. Ehkäpä tuo hiljaisuus johtui vallinneesta poikkeuksellisesta hellejaksosta, koska hipoihan elohopea hellelukemia jo aamu kymmenen aikoihin. Enemmän sinipyrstöjä odotin sopivan näköisten metsien takia, koska olihan viereisellä vaaralla arvioitu viime vuonna messevät 70 reviiriä! Muita vanhoissa metsissä viihtyviä lajeja alueella olivat mm. idänuunilintu, peukaloinen, pohjantikka ja palokärki sekä kuukkeli.
Tuo alinna oleva videopätkä sinipyrstön laulusta on kuvattu Nokian Lumia 820:llä, joten säätäkääpä volat kaakkoon sitä kuunnellessa.
