Marraskuussa kävin pitkästä aikaa Kuusamossa kuvausretkellä, mutta silloinen harmaa ja lumeton maisema ei oikein innostanut, vaikka kojuilla riittikin hyvin kuvattavaa. Helmikuussa pääsin tekemään uuden reissun – nyt kunnollisen talven aikaan. Ja voi että, Kuusamo on kyllä todellinen talvikuvaajan paratiisi!
Käytännössä tämä oli minulle vasta ensimmäinen kunnon talvikuvausreissu. Ja heti onnistui mahtavan talviset kelit, upeat valot ja yli -20 asteen pakkaset. Neljän pitkän kuvauspäivän aikana riitti joka puolella tekemistä ja kuvattavaa. Menopäivänä kävin Taivalkoskella kuvaamassa vanhan metsän lintuja ruokinnalla, yhtevä päivänä kiipesin Kuusamossa vaaranrinteitä, yhden päivän vietin Kuusamo Nature Photographyn kotkakojuissa Oulangalla ja yhden päivän kolusin Kitkajokivarressa. Lähtöpäivänä ajelin kotimatkalle vielä Riisitunturin kautta. Mahtavaa ulkoilua joka päivä!
Ulkoilijoita olikin joka paikka täynnä. Tulipahan nyt koettua Suomessa sekin, että kuvauspaikoille pitää jonottaa – Kitkajoen Myllykoskella käytännössä jokaisella kuvausspotilla oli myös muita kameranheiluttajia. Mutta hyvässä sovussahan se homma sujui ja kaikki saivat samanlaisia kuvia. Onnekseni olin varautunut Riisitunturin reissuun liukulumikengillä, joilla sain hiihdellä yksin rinteitä ja koittaa etsiä suksenjäljistä vapaata hankea, muiden kävellessä jonossa polkua pitkin.
Kuvaamisen yhteydessä oli myös mukava huomata, että Sonyn peilitön järjestelmä kestää myös pakkasta erittäin hyvin. Vastaavissa olosuhteissa en ollutkaan vielä testannut kamerakalustoani. Esimerkiksi kokopäivän kuvausreissulla Valtavaaran tai Riisitunturin alueella pärjäsi hienosti yhdellä akulla, vaikka kuvasin aktiivisesti käytännössä koko matkan ajan.
Semmoinen talvikuvausreissu, että ensi vuonna on kyllä pakko päästä uudelleen! Antaapa näitten kuvien puhua puolestaan :-)
